English Suomi

  1. Harjoittelumetodi
  2. Vapaamiekkailijan koe
  3. Ketkä voivat harjoitella
  4. Opetuskieli
  5. Harjoitteluaika ja -paikka
  6. Harjoittelu- ja jäsenmaksut
  7. Seuran livreevärit
  8. Harjoitteluvarusteet
  9. Seuran säännöt ja turvallisuus

Harjoittelu aloitetaan aivan perusteista, eli mitään aikaisempaa kamppailukokemusta ei tarvita. Alussa keskitymme harjoittelemaan Johannes Liechtenauerin pitkämiekkatyyliä: harjoittelun alkuvaiheessa nojaamme metodiikankin osalta keskiaikaisiin käsikirjoituksiin: perusasioiden kuten miekkaotteen ja perusasentojen jälkeen harjoitellaan tyylisuunnan hyökkäykset ja puolustukset läpi ennaltasovituissa tilanteissa. Kun yleiset toimintaperiaatteet on opittu - noin neljän, viiden kuukauden jälkeen - siirrytään asteittain soveltavampaan harjoitteluun jossa esimerkiksi hyökkääjällä ja/ tai puolustautujalla on käytössä useita eri vaihtoehtoja tai toimintatapoja. Lopulta ,kun taitotaso ja varusteet sen sallivat, voidaan siirtyä harjoittelemaan vapaata kaksintaistelua eli vapaamiekkailua, jossa kummallakin kamppailijalla on vapaat kädet hyökätä ja puolustaa kuten parhaaksi katsovat - täydellä nopeudella. Vasta tässä vaiheessa miekkailun kauneus kamppailutaitona konkretisoituu: vaikka hyvä kamppailija on aina tottakai vahva ja nopea, on miekkailu ennenkaikkea taito- ja taktiikkalaji. Kuten shakissa, miekkailussa toinen osapuoli ymmärtää usein hävinneensä jo hieman ennen kuin vastustaja saa perille ratkaisevan piston tai iskun. On kuitenkin tärkeätä ymmärtää, että vapaamiekkailu tai sen voittaminen ei ole lajissa itsetarkoitus. Vapaamiekkailu on harjoitusmetodi muiden muassa, ja vapaamiekkailuottelu on aina oppimistilanne, ei kilpailutilanne.

Takaisin sivun alkuun

Ennen kuin harjoittelija voi siirtyä muodollisesta harjoittelusta vapaamiekkailuun, hänen tulee onnistuneesti suorittaa Vapaamiekkailijan koe. Tämä tulee ajankohtaiseksi yleensä noin 7-8 kuukauden kuluttua harjoittelun aloittamisesta. Koe pidetään jokaiselle halukkaalle henkilökohtaisesti, ja siihen kuuluu teoreettinen (suullinen) osuus ja lisäksi käytännön miekkailutesti. Kokeessa arvioidaan oppilaan tietoa aseenkäytön teoriasta sekä historiallisesta kontekstista, sekä kykyä säilyttää vapaassa kamppailutilanteessa tekninen eheys ja kontrolli. Vapaamiekkailukokeen läpäissyt harjoittelija saa Vapaamiekkailijan arvonimen lisäksi oikeuden käyttää seuran vaakunaa vaatetuksessaan, sekä on seuran puolesta oikeutettu miekkailemaan vapaasti kenen tahansa toisen vapaamiekkailijan kanssa, niin seuran sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Vapaamiekkailijan arvon saavuttaneet harjoittelijat alkavat harjoittelemaan myös miekankäytön lisäksi myös 1400-luvun nk. Rondellitikarin käyttöä ja sitä vastaan puolustautumista, sekä aseetonta kamppailua. Näissä metodi on vastaavankaltainen, joskin tiettyjä eroavaisuuksia on. Tikarin ja aseettoman kamppailun luonne on miekkailua fyysisempi, vaikka miekkailukin voi johtaa lähitaisteluun jossa toinen tai kumpikaan ottelija ei pysty käyttämään asettaan. Nämä tekniikat perustuvat kehomekaniikan tuntemiseen ja vastustajan "fysiologisten heikkouksien" hyödyntämiseen. Niiden ahkera harjoittelu opettaa harjoittelijalleen tietynlaisia toiminta- ja ratkaisumalleja erilaisiin pulmatilanteisiin, sekä tietysti nopeutta, voimaa ja koordinaatiota. Näitä "työkaluja" alitajuisesti tai vaistonvaraisesti kamppailutilanteessa soveltamalla harjoittelija pyrkii saamaan yliotteen vastustajastaan.

Takaisin sivun alkuun

Harjoittelemaan ovat tervetulleita kaikki yli 14-vuotiaat (alle 14-vuotias voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti), normaalin terveyden ja fyysisen kunnon omaavat Euroopan historiasta ja kamppailutaidoista kiinnostuneet henkilöt. Mitään aikaisempaa kokemusta kamppailulajeista ei kuitenkaan tarvita.

Normaalisti otamme uusia jäseniä kahdesti vuodessa: vuoden alusta sekä jälleen syyskauden alussa. Vuonna 2013 otamme kuitenkin poikkeuksellisesti uusia jäseniä kesäkauden alussa ja jälleen syyskauden alussa. Kaikista uusista alkeiskursseista ja liittymisviikoista tiedotetaan aina erikseen tämän sivuston Uutisosiossa.

Takaisin sivun alkuun

Opetus seurassa järjestetään pääasiassa Suomen kielellä, mutta tarjoamme erittäin mielellämme vastaavan tasoista opetusta myös englantia puhuville oppilaille.

Monille tekniikoille on alkuperäislähteissä annettu Saksan kieliset nimet, mutta niiden käyttö ja merkitykset tulevat kyllä harjoittelun edetessä tutuiksi vaikkei saksaa varsinaisesti puhuisikaan.

Takaisin sivun alkuun

Harjoittelemme kaksi vertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin klo 20:00 - 22:00. Harjoittelupaikkana toimii maanantaisin Liikuntamyllyn painisali ja torstaisin Liikuntamyllyn liikunta- eli peilisali. Paikalle pääsee kätevästi metrolla, bussilla, tai omalla autolla.

Takaisin sivun alkuun

Vuodessa on kolme harjoittelukautta, jotka ovat tammikuusta huhtikuuhun, toukokuusta elokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2013 kunkin jakson harjoittelumaksu on 120 euroa, joka tulee maksaa viikon kuluessa jakson alkamisesta. Lisäksi harjoittelijoiden tulee maksaa vuosittainen jäsenmaksu, joka vuonna 2013 on 30 euroa. Kesäkaudella aloittaville jäsenmaksu on kuitenkin vain 20 euroa, ja vastaavasti syksyllä aloittaville 10 euroa. Jäsenmaksu on voimassa seuraavan kalenterivuoden alkuun saakka.

Vuoden 2014 alusta kunkin jakson harjoittelumaksu on 140 euroa (35€/kk).

Jäsenmaksut ja harjoittelumaksut maksetaan suoraan seuran pankkitilille. Tilinumero IBAN: FI52 1369 3000 1190 05 BIC: NDEAFIHH. Viestikenttään oma nimi ja maksukausi (kevät/kesä/syksy). Käytä viitteenä liittyessäsi saamaasi numeroa.

Takaisin sivun alkuun

Aloittelijat (harjoittelijat jotka eivät ole vielä suorittaneet vapaamiekkailijan koetta) pukeutuvat harjoituksissa vapaasti t-paitaan ja verryttelyhousuihin. Vapaamiekkailijat pukeutuvat mustaan alaosaan ja keltaiseen yläosaan, ja saavat lisäksi käyttää seuran vaakunaa vaatetuksessaan. Vapaamiekkailijan gambeson saa olla minkä värinen tahansa, mutta siinä tulee aina käyttää näkyvästi seuran vaakunaa.

Takaisin sivun alkuun

Harjoittelu aloitetaan perinteisesti puumiekoilla ja puutikareilla. Vaatetukseksi riittää sisäliikuntavaatteet, sekä nyrkkeilytossut, painitossut, sisäpelikengät tai muut sisäliikuntaan kelpaavat ohutpohjaiset jalkineet (ulkona harjoitellessa ulkokäyttöön soveltuvat jalkineet). Housujen tulee olla pitkät, tai vaihtoehtoisesti polvihousut ja polvisukat - ei shortseja.

Harjoittelun edetessä tulee harjoittelija tarvitsemaan ainakin :

  • Teräsmiekan (kysy aina ohjaajalta ennen hankintaa!)
  • Laatustandardit täyttävän miekkailumaskin
  • Pehmustetut hansikkaat
  • Pehmustetun asetakin eli gambesonin, tai vastaavan
  • Puisen tai teräksisen harjoittelutikarin

Seuralla on tarjota lainaksi puumiekka aloitteleville harjoittelijoille, mutta harjoittelijan eli oppilaan odotetaan hankkivan itse muut varusteensa. Kaikkia varusteita ei tietenkään tarvitse hankkia kerralla edes perusskurssin jälkeen, mutta voidaakseen suorittaa vapaamiekkailijan kokeen täytyy harjoittelijan omata olennaiset varusteet (maski, gambeson, hansikkaat). Harjoittelijan varusteet tietysti vaikuttavat muutenkin siihen mitä ja miten hän voi harjoitella. Esimerkiksi pääkontaktia puu-tai teräsmiekalla ei tietenkään voida sallia ilman miekkailumaskia, joten olisikin suotavaa että oma maski olisi harjoittelijalla ensimmäinen varustehankinta. Vinkkejä varusteiden hankkimiseen saa luonnollisesti ohjaajalta, suositeltavaa onkin että etenkin ennen oman miekan hankkimista keskustellaan ohjaajan kanssa aseen soveltuvuudesta harjoittelukäyttöön.

Takaisin sivun alkuun

Harjoittelu Academiassa - kuten ylipäätään historiallisten kamppailutaitojen harjoitteleminen - on erittäin turvallista, niin kauan kun varusteet ovat asianmukaiset ja oppilaat noudattavat ohjaajalta saamiaan ohjeita. Kuitenkin tulee muistaa ja ymmärtää että kyseessä on kamppailulaji, ja pienet naarmut tai mustelmat kuuluvat asiaan. Loukkaantumisten mahdollisuuttakaan ei voida koskaan täysin sulkea pois, ja sen vuoksi on laadittu harjoittelua varten seuraavat säännöt.

  1. Ohjaajan sana on laki kaikissa tilanteissa
  2. Kiroilu, ynnä muu asiaton käytös ja kielenkäyttö harjoituksissa on kielletty
  3. Harjoittelijoiden tulee aina osoittaa kunnioitusta ja kohteliaisuutta sekä muutoin hyvätapaista käytöstä niin toisiaan kuin ohjaajiakin kohtaan
  4. Muiden harjoittelijoiden ohjaaminen tai opettaminen ilman ohjaajan lupaa on kielletty
  5. Ainoastaan vapaamiekkailukokeen hyväksytysti suorittaneilla on oikeus rajoituksettomaan harjoitteluun, aseesta riippumatta
  6. Vapaa otteleminen aseilla (vapaamiekkailu) on kielletty ilman ohjaajan lupaa
  7. Tylppiä ja puisia harjoitteluaseita tulee aina kohdella ja kunnioittaa, niinkuin ne olisivat teräviä.
  8. Aseen rikkoutuessa tai sen aiheuttaessa vahinkoa toiselle osapuolelle, pidetään vastuullisena ja tarvittaessa korvausvelvollisena henkilöä jonka kädessä ase tapahtumahetkellä oli mikäli ei ole painavaa syytä nähdä toisin. Tämä koskee niin omia, kuin lainattujakin aseita.
  9. Academian jäsenet edustavat seuraa myös harjoitusten ulkopuolella. Asiaton käytös sekä kaikenlainen toiminta joka saattaisi vaarantaa seuran hyvän maineen, sekä harjoituksissa opittujen taitojen harkitsematon ja Suomen lain vastainen käyttö on ehdottomasti kielletty.

Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa oppilaan vapaamiekkailijan tittelin määräaikaiseen peruuttamiseen, tai vakavan piittaamattomuuden ollessa kyseessä seurasta erottamiseen.

Takaisin sivun alkuun

Copyright © Peter Henry Karis AD 2013